SatuLumijärvi

Ilmastopeikosta kestävään kehitykseen

Nuorison käsissä on tulevaisuus. Nuoret ja lapset asuvat maailmassa, jonka hyvinvointiin tai pahoinvointiin pitää vaikuttaa nyt.

Ensimmäinen edellytys hyvinvoinnille on tunne ensiksi siitä, että omaan hyvinvointiin kykenee vaikuttamaan ja toiseksi siitä, että ympäristössä ilmenevät uhat ovat hallittavissa. Uutisoinnissa, koulujen oppikirjoissa ja meitä jokapäiväisessä elämässä ympäröivä puhe on tehnyt ilmastonmuutoksesta pelottavan peikon. Kuinka tästä ilmastopeikosta päästään kestävään kehitykseen ja ilmaston parantamiseen?

Realistisesti tarkasteltuna on otettava huomioon maailmantalous ja sen vaikutukset. Talouskasvuun pyrkiminen ja realistinen ilmaston parantamiseen tähtäävä keino, kulutuksen vähentäminen, ovat toisilleen vastakkaisia tekoja. Miten yhdistetään jatkuvan talouskasvun odotukset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen? Auttaako lakkoilu? Vai auttavatko teot?

Totta kai yksilön tekemillä valinnoilla on vaikutusta, mutta kokonaisuuteen nähden se on kuin hitunen valtameressä. Tämän ymmärtäminen aiheuttaa ilmastoahdistusta ja toisten syyllistämistä. Ilmastoverot esimerkiksi lentoliikenteessä voisivat olla yksi vaihtoehto, jos sen tuotot ohjattaisiin kokonaan ilmastonsuojeluun. Kasvisruoan pakollinen lisääminen julkisiin instituutioihin ei välttämättä ole lainkaan hyvä ajatus, koska tutkimustulokset ovat ristiriitaisia sen osalta, kumpi on ilmastolle terveellisempää. Esimerkiksi Carnegie Mellonin yliopiston tutkijat sanovat, että kasvisruoka ja muut terveelliset ruokavaliot pahentavat ilmastonmuutosta. Heidän mukaansa terveellisinä pidettyjen ruokien kasvihuonekaasupäästöt ovat kaloria kohden mitattuna suurempia kuin liharuoalla. Saksalainen Thünen Institut kertoo, että luomuviljellyn pellon ympäristöhyödyt ovat erittäin suuret verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Vesistökuormituksen osalta luomu pärjää tavanomaista paremmin 71% vertailupareista.

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen jokaisessa toimintaprosessissa on paras tapa torjua ilmastonmuutosta. Politiikassa tulee suosia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Tehdään kestävästä kehityksestä elämäntapa.

Nuorison käsissä on tulevaisuus. Nuoret ja lapset asuvat maailmassa, jonka hyvinvointiin tai pahoinvointiin pitää vaikuttaa nyt.

Ensimmäinen edellytys hyvinvoinnille on tunne ensiksi siitä, että omaan hyvinvointiin kykenee vaikuttamaan ja toiseksi siitä, että ympäristössä ilmenevät uhat ovat hallittavissa. Uutisoinnissa, koulujen oppikirjoissa ja meitä jokapäiväisessä elämässä ympäröivä puhe on tehnyt ilmastonmuutoksesta pelottavan peikon. Kuinka tästä ilmastopeikosta päästään kestävään kehitykseen ja ilmaston parantamiseen?

Realistisesti tarkasteltuna on otettava huomioon maailmantalous ja sen vaikutukset. Talouskasvuun pyrkiminen ja realistinen ilmaston parantamiseen tähtäävä keino, kulutuksen vähentäminen, ovat toisilleen vastakkaisia tekoja. Miten yhdistetään jatkuvan talouskasvun odotukset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen? Auttaako lakkoilu? Vai auttavatko teot?

Totta kai yksilön tekemillä valinnoilla on vaikutusta, mutta kokonaisuuteen nähden se on kuin hitunen valtameressä. Tämän ymmärtäminen aiheuttaa ilmastoahdistusta ja toisten syyllistämistä. Ilmastoverot esimerkiksi lentoliikenteessä voisivat olla yksi vaihtoehto, jos sen tuotot ohjattaisiin kokonaan ilmastonsuojeluun. Kasvisruoan pakollinen lisääminen julkisiin instituutioihin ei välttämättä ole lainkaan hyvä ajatus, koska tutkimustulokset ovat ristiriitaisia sen osalta, kumpi on ilmastolle terveellisempää. Esimerkiksi Carnegie Mellonin yliopiston tutkijat sanovat, että kasvisruoka ja muut terveelliset ruokavaliot pahentavat ilmastonmuutosta. Heidän mukaansa terveellisinä pidettyjen ruokien kasvihuonekaasupäästöt ovat kaloria kohden mitattuna suurempia kuin liharuoalla. Saksalainen Thünen Institut kertoo, että luomuviljellyn pellon ympäristöhyödyt ovat erittäin suuret verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Vesistökuormituksen osalta luomu pärjää tavanomaista paremmin 71% vertailupareista.

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen jokaisessa toimintaprosessissa on paras tapa torjua ilmastonmuutosta. Politiikassa tulee suosia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Tehdään kestävästä kehityksestä elämäntapa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tulevaisuus ei ole nuorten käsissä vaan nuorten tulevaisuus on Satu Lumijärven ja muiden aikuisten käsissä. Te luotte nuorten tulevaisuuden ja teidän vastuulla on puuttua maailman ongelmiin. Vaikeuksia ei tule jättää nuorten käsiin hoidettavaksi sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa vaan ne on hoidettava tässä jä nyt. Teillä on valta päättää millaisen maailman tulette jättämään perinnöksi nykyisille ja tuleville nuorille. Ja valta myös pettää nuoret.

Toimituksen poiminnat